Perheen nuorempi poika on kuollut omakotitalon pihamaalla sattuneessa onnettomuudessa. Elokuva seuraa hiljaa ja myötätuntoisesti tavallisen suomalaisperheen toipumista ensimmäisen suruvuoden ajan. Menetys muuttaa vähitellen perheen näennäisesti samanlaisena jatkuvan arjen. Suru ja suremattomuus, miehen naisen ja lapsen suremistapojen erilaisuus ja -aikaisuus, sekä ympäristön tarve unohtaa ja jatkaa elämää "kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan" ovat eräitä pohjimmiltaan toiveikkaassa elokuvassa esille nousevia teemoja. Elokuva perustuu todelliseen, 1986 sattuneeseen tapahtumasarjaan Pietarsaaressa, ja sen käsikirjoitus on kirjoitettu tiiviissä yhteistyössä lapsensa menettäneen perheen kanssa.